Kategoria: Artikkelit
Täältä löydät mielenkiintoisia artikkeleita ruokakulttuurista ja -historiasta. Aiheet liikkuvat ruuan ympärillä niin historiassa kuin nykypäivässäkin. Gastrodontti tutkii-sarjassa kerrotaan raaka-aineiden matkasta ruokapöytiimme, Gastrodontin historia kuvailee ruokakulttuuria ja sen liikkeitä ajassa leveällä pensselillä ja Gastrodontti maailmalla-sarjassa käsitellään sitä kuinka muualla syödään ja miksi. Gastrodontin juustot – sarja keskittyy skenen kuuluisimpiin tapauksiin ja tekee arvosteluita nousevista tähdistä.
-
Gastrodontti tutkii: Peruna
Peruna pähkinänkuoressa Perunan esihistoria Andeilla Potaattia on syöty jo kauan. Villiperunaa on arvioiden mukaan syöty Titicaca-järven rannoilla jo kymmeniä tuhansia vuosia. Ensimmäisiä perunanviljelijöitä olivat alueella elelleet tihuanaco-intiaanit, joiden arvellaan kesyttäneen perunan villilajikkeista arviolta 7000-10000 vuotta sitten. Tämä on selvitetty geneetikko-mystikoiden menetelmillä tutkimalla ensimmäisten lajikkeiden takaisinristetystä. Ensimmäiset arkeologiset löydöt on tehty Perun alueelta inkoja edeltäneen Ancon-Supe…
-
Penangin salmikiinalainen kulttuuri ja sen kulinaariset tavat.
Vielä sananen Penangin ruokakulttuurista. Lauantaisessa postauksessa Penangista mainitsin sivulauseessa että kiinalaisia on ollut Penangissa jo Ming-dynastian ajoista lähtien. Historia asian ympärillä on siinä määrin mielenkiintoinen että päätin kirjoittaa asiasta lisää. Ja ruoka. Se saa veden kielelle pelkästään reseptejä lukemalla. Erään mielenkiintoisen vivahteen Penangin ruokakulttuuriin tuovat lisänsä niin kutsutut salmikiinalaiset. Tai baba nyonyat tai peranakan-kiinalaiset kuten…
-
Penang – Malesian ruokaparatiisi
Historiaa ja katuruokaa Penangista. Ruuastaan tunnettu Penang on saari Malakan salmessa. Se sijaitsee Malakan niemimaan luoteiskulmassa, lähellä Thaimaan rajaa. Saarta on kutsuttu nimellä Orientin Helmi ja sen pääkaupunki on Brittiläisen Imperiumin jäljiltä George Town, mutta yleensä puhutaan vaan Penangista. Se on Malesian ainut osavaltio, missä malaijit ovat vähemmistössä ja tämä näkyy saaren ruokalistoissa. Saaren malaijinkielinen…
-
Kaakkois-Aasian keittiötä teoriassa
Minä en ole missään nimessä spesialisti Kaakkois-Aasiasta ja tiedänkin että Kaakkois-Aasia on aika raaka yleistys. Alueella on kuitenkin useita ruokakulttuureita, joissa on omat selkeät erityispiirteensä. Kuitenkin mielessäni niputan kaikki Kaakkois-Aasian ruokakulttuurit samaan nippuun. Jotain samaa niissä on. Chiliä, inkivääriä ja valkosipulia nyt ainakin. Kaakkois-Aasian ruokakulttuureista olen päässyt tutustumaan eniten thaimaalaiseen keittiöön ja jonkin…
-
Gastrodontti tutkii: Bataatti
Bataatti on sitten jännä mukula. Ensimmäisenä tulee mieleen että se olisi sukua potaatille, kun on niin saman oloinen ja englanniksi sen nimikin on sweet potato, mutta itseasiassa peruna on aika kaukaista sukua bataatille. Lähin tunnettu lähisukulainen bataatille onkin hipeille ja kukkaharrastajille tuttu Päivänsini (Ipomoea tricolor). Kukka ei varsinaisesti ole syötävää ja päivänsinen syöminen saattaa tuottaa…
-
Liemioppia ja soppatiedettä.
Liemioppia ja soppatiedettä. – Hyvien ruokien taustalla on hyvin usein laadukas liha- tai kasvisliemi. Kaupan fondipulloista ja liemikuutioista saa ihan kelvollisia liemiä, mutta jos koetat nousta ruuanlaiton seuraavalle tasolle, on liemet tehtävä itse.
-
Rakkaudesta juustoihin: Välimeri
Osa 1: Unelmia Italian juustoista Mielestäni maailman suurimmat juustomaat sijaitsevat Välimeren rannalla tai siinä naapurissa, Alppien kainalossa. Ranskassa valmistetaan EU:n listauksen mukaan 350-400 erilaista juustoa ja monista on vielä useita erilaisia variantteja, joten laskentatavasta riippuen Ranskassa valmistetaan jopa 1000 erilaista juustoa. Aioin pastaviikon kunniaksi keskittyä lähinnä Italian kuuluisimpiin juustoihin ja poimia muutaman esimerkin ja sitten…
-
Pesto ja muut Välimeren öljy- ja yrttikastikkeet.
Öljyistä kastiketta. Pesto alkaa olla vähitellen suurelle yleisölle tuttu pastakastike. Sitä saa jo Pirkka-purkeissakin ja siitä tietää että ollaan Pihtiputaan mummon kotiovella. Välimeren maista liikkeelle lähtenyt pesto ei kuitenkaan ole suinkaan ainut laatuaan kastikkeiden joukossa. Jokaisella maalla on omat erikoisuutensa ja vaikka usein kastikkeet ovat melkein samoja, on joukossa monia esittelemisen arvoisia lisukkeita, millä…
-
Gastrodontti tutkii: Pastamuotojen lyhyt oppimäärä
Ajattelin kirjoittaa tämänpäiväisen saarnan aiheesta pasta ja sen eri muodot. Helppo homma, ajatteli Gastrodontti, senkun vain käännän ja referoin wikipediasta kaikista eri pastoista kirjoitetut artikkelit lyhennettyyn muotoon. Voi miten väärässä oli Gastrodontti. Ryhdyin tallentamaan kuvia kaikista listatuista pastoista ja jo puolessa välissä olin mennä raiteiltani. Aloin karsia joukosta melkein saman näköisiä, pienellä erolla toisistaan poikkeavia…
-
Gastrodontti tutkii: Maissi
Tänään syödään puuroa. Oikeastaan maissipuuroa eli polentaa. Sana polenta nimittäin tulee latinan pulmentum-sanasta joka tarkoitti muinaisten roomalaisten pääasiallista ravintoa, randompuuroa. Roomassa se useimmiten tehtiin kuorituista ohranjyvistä, jotka jauhettiin niin hyvin kuin vain osattiin. Joskus ohraa ei ollut, joten silloin käytettiin mitä vain viljaa oli saatavilla. Sitä tiedetään valmistetun ainakin speltistä, emmervehnästä, hirssistä, kastanjoista ja kikherneistä. Mikä…
-
Maustematka Intiaan
Tämänpäiväinen ruuanlaittorupeama oli yksinkertaisempi joten aikaa riittää elinympäristön tutkimiseen. Voisin puhua siis Intiasta, missä kuukin on kummempi. Intian keittiöissä käytetään paljon meille totisen vieraita aineksia ja mausteita. Netistä kun louhii reseptejä, niissä välillä vilkkuu englannin sanoja joita ei ymmärrä ja hindinkielisiä termejä mitä erilaisimmilla tavoilla kirjoitettuina. Osa niistä on jo tullut Euroopassa ja kotisuomessa tutuiksi,…
-
Gastrodontti tutkii: Pinaatti
Pinaatti. Se on vihannes. Maailman lapsien tasapuolisesti vihaama pakkovihreä, rakastettu rautaisannos ja Kippari-Kallen voimien salaisuus. Harvempi kuitenkin tietää että Kippari-Kallen rautaisten voimien lähteenä pidetään pinaatin A-vitamiinia eikä suinkaan rautaa. Saksalaisen tiedemiehen Emil von Wolffin laskelmissa vuonna 1870 tapahtuneen hienoisen desimaalivirheen takia 1930-luvulle asti pinaatin uskottiin sisältävän kymmenkertaisen määrän rautaa verrattuna todelliseen määrään. (Joskin uusimmat tutkimukset…