Kategoria: Gastrodontti tutkii
Raaka-aineilla ja tekniikoilla on paljon kerrottavaa ruuanlaittajalle. Tarinat siitä kuinka eri vihannekset ovat levinneet maailmalla tai kertomukset eri mausteiden tiestä meidän pöytiimme ovat kiinnostavia ja luovat meille voimakkaamman siteen ruokiin joita syömme. Sen lisäksi jokaiselle kulinaristille on hyvä tietää mitä ruokaa valmistettaessa raaka-aineille tapahtuu. Oikeastaan vasta kun tämä muutosten tiede on hallussa, voi keittiössä alkaa improvisoimaan vapaasti. Kun tietää mikä mauste sopii missäkin asiayhteydessä, mikä kypsennysmetodi soveltuu juuri sillä hetkellä käsillä olevaan tilanteeseen, silloin osaa laittaa ruokaa. Reseptien ulkoa oppimisella ei ole silloin juuri mitään merkitystä.
Täältä löydät tarinoita raaka-aineista ja oppia ruuanlaiton mysteereistä.
-
Food Science: Vol 3 – Makufysiikka
Seuraa pitkä artikkeli ruuan mausta. Pituudessa mennään Long Play-mittakaavaan, joten ota hyvä asento ja tutustu makuaistin ihmeelliseen maailmaan. Asiaa pyöritellään kuin hyvää viiniä maistellessa mahdollisimman monelta kantilta. Jos artikkeli menee tl;dr-osastolle, yhteenvetona voisin sanoa että ilman makua ruokailu olisi aika tyhjänpäiväistä hommaa. Mitä on maku? Maku on mielenkiintoinen asia. Miksi ruuat maistuvat millekään? Vielä olennaisempaa,…
-
Food Science: Vol 2. – Sokeritiikka
Artikkelin kuva saattaa hämätä. Tämän artikkelin keskeisin asiasisältö ei ole herkut vaan ruskistuminen, mitä ei kuitenkaan tapahdu ilman sokeria. Loistava tapausesimerkki sekä ruskistumisen että sokerin ymmärtämiseen on peruna ja tärkkelys. Siispä aloitamme perunasta ja etenemme kohti sokeria, joka on kuitenkin läsnä joka paikassa missä asioita ruskistetaan. Perunan ja tärkkelyksen tiedettä Monesti olen ihmetellyt, mitä perunan…
-
Food Science: Vol 1. – Mureusoppi
Ruuanlaitto on sekä tiedettä että taidetta. Ensimmäiseksi tarkastellaan lihan kypsennyksen tiedettä ja syyseuraussuhteita. Miksi paistettu liha joskus menee sitkeäksi? Mitä väliä on onko pannu kylmä vai kuuma? Saako lihan laittaa pannuun jääkaapista? Välillä lihankäsittelyyn liittyy paljon tietoa jonka perusteista ei ole mitään hajua, mutta asiat vaan pitää tehdä tietyllä tavalla. Avataan näitä vähän. Lihan syyt…
-
Gastrodontti tutkii: Avokado
Ajattelin alunperin kirjoittaa Meksikon kohdalla guacamolen pohjustukseen vähän avokadoa ja mennä siitä reseptiin mutta paljastui että tämä hedelmä vaatii oman lähestymisensä. Sen verran mielenkiintoinen muinaishedelmä on tämä avokado. Avokado, asteekit ja jättiläisnisäkkäät Avokadon (persea americana) syöminen on lähtöisin jostain päin Väli-Amerikkaa noin 7000-8000 eaa. tienoilta. Jokainen maa Meksikon ja Kolumbian välisellä kannaksella pitää avokadoa lähes…
-
Wasabi. Shōgunin vaikea juuri.
Useimmille wasabi on itsestäänselvyys nigirisushin ja soijan välimaastossa. Tuo vaaleanvihreä tahna, josta tulee potkua elämään sushiravintoloissa. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Useimmat meistä ovat maistaneet sushinsa kanssa vihreäksi värjättyä piparjuurta, joka on korkeintaan maustettu oikealla wasabilla. Puutarhurin painajainen. Oikea wasabi eli maustekrassi tai Wasabia japonica tai japaninpiparjuuri on monimutkainen juuri. Se on pahamaineisen vaikeasti…
-
Soija. Ruokamaailman superpapu.
Soijapapu on japanilaisten superruokaa. Siinä on huikeita määriä energiaa ja ravinteita. Sata grammaa soijapapua sisältää 36% päivän proteiinitarpeesta, 37% kuidusta, ja yli 100% raudantarpeesta. Sen lisäksi siinä on fosforia, mangaania, B- ja K-vitamiineja, magnesiumia, sinkkiä ja kaliumia. Karkeasti ottaen kolmasosa soijapavusta on hiilihydraattia, kolmasosa proteeiinia ja loput rasvaa ja vettä. Todella tehokas paketti. Ei siis…
-
Gastrodontti tutkii: Pizza
Pikaruuan pitkä historia. Voin sanoa melkein sataprosenttisella varmuudella että Pihtiputaan mummokin tietää tässä vaiheessa historiaa, mikä on pizza. Jotkut vääräleuat sanovat pizzaa jo suomalaiseksi perinneruuaksikin. Maailman paras pizza on tunnetusti suomalainen ja pizzaa yleensä pidetään italialaisena keksintönä. Tarkemmin kun asiaa tutkii, käsitykset muuttuvat. Tämän ruuan historia lämmittää kaltaiseni historiafriikin sydäntä kivasti, sillä se alkaa sanoilla:…
-
Gastrodontti tutkii: Kvinoa
Kvinoa, tai Quinoa niinkuin se useasti kirjoitetaan on Andeilla jo kuusituhatta vuotta kasvatettu savikkakasvi jota käytetään hieman perinteisten viljojen tapaan. Se ei kuitenkaan ole sukua perinteisille viljoille, vaan revonhäntiin kuuluvana sen lähimpiä sukulaisia ovat pinaatti ja punajuuri. Inkat söivät sitä suurella halulla ja kutsuivat sitä nimellä chisoya mama eli ’kaikkien viljojen äiti’. Vuosittaisena perinteenä inkakulttuurissa oli,…
-
Gastrodontti tutkii: Peruna
Peruna pähkinänkuoressa Perunan esihistoria Andeilla Potaattia on syöty jo kauan. Villiperunaa on arvioiden mukaan syöty Titicaca-järven rannoilla jo kymmeniä tuhansia vuosia. Ensimmäisiä perunanviljelijöitä olivat alueella elelleet tihuanaco-intiaanit, joiden arvellaan kesyttäneen perunan villilajikkeista arviolta 7000-10000 vuotta sitten. Tämä on selvitetty geneetikko-mystikoiden menetelmillä tutkimalla ensimmäisten lajikkeiden takaisinristetystä. Ensimmäiset arkeologiset löydöt on tehty Perun alueelta inkoja edeltäneen Ancon-Supe…
-
Gastrodontti tutkii: Bataatti
Bataatti on sitten jännä mukula. Ensimmäisenä tulee mieleen että se olisi sukua potaatille, kun on niin saman oloinen ja englanniksi sen nimikin on sweet potato, mutta itseasiassa peruna on aika kaukaista sukua bataatille. Lähin tunnettu lähisukulainen bataatille onkin hipeille ja kukkaharrastajille tuttu Päivänsini (Ipomoea tricolor). Kukka ei varsinaisesti ole syötävää ja päivänsinen syöminen saattaa tuottaa…
-
Liemioppia ja soppatiedettä.
Liemioppia ja soppatiedettä. – Hyvien ruokien taustalla on hyvin usein laadukas liha- tai kasvisliemi. Kaupan fondipulloista ja liemikuutioista saa ihan kelvollisia liemiä, mutta jos koetat nousta ruuanlaiton seuraavalle tasolle, on liemet tehtävä itse.
-
Gastrodontti tutkii: Maissi
Tänään syödään puuroa. Oikeastaan maissipuuroa eli polentaa. Sana polenta nimittäin tulee latinan pulmentum-sanasta joka tarkoitti muinaisten roomalaisten pääasiallista ravintoa, randompuuroa. Roomassa se useimmiten tehtiin kuorituista ohranjyvistä, jotka jauhettiin niin hyvin kuin vain osattiin. Joskus ohraa ei ollut, joten silloin käytettiin mitä vain viljaa oli saatavilla. Sitä tiedetään valmistetun ainakin speltistä, emmervehnästä, hirssistä, kastanjoista ja kikherneistä. Mikä…
-
Gastrodontti tutkii: Pinaatti
Pinaatti. Se on vihannes. Maailman lapsien tasapuolisesti vihaama pakkovihreä, rakastettu rautaisannos ja Kippari-Kallen voimien salaisuus. Harvempi kuitenkin tietää että Kippari-Kallen rautaisten voimien lähteenä pidetään pinaatin A-vitamiinia eikä suinkaan rautaa. Saksalaisen tiedemiehen Emil von Wolffin laskelmissa vuonna 1870 tapahtuneen hienoisen desimaalivirheen takia 1930-luvulle asti pinaatin uskottiin sisältävän kymmenkertaisen määrän rautaa verrattuna todelliseen määrään. (Joskin uusimmat tutkimukset…